Viimeksi kun esittelin täällä nukkekodin osia levällään olohuoneeni lattialla, pyöri mukana osia tarkastamassa Mandi-koirani. Ehkäpä se ja lähestyvä joulu ilman tuota uskollista vahtikoiraani on aiheuttanut tässä muutaman melko tunnepitoisen päivän.

Kaksi vuotta siis kului, kunnes tein taas ison tilauksen Minimaailmaan ja tältä näytti olohuoneeni lattialla viime lauantaiaamuna:

Kaikkea kivaa löytynyt....ja tilattu... Sunnuntaiaamuun mennessä projekti näyttikin jo tältä:

Kolme uutta huonetta tulossa, vasemmalta katsottuna on kellari-varasto, keskellä on pesutupa ja oikealla kodinhoitohuone. Pesutuvassa on, kuten kuvasta näkyy, sattunut vesiputken rikkoutuminen ja lattia sekä seinä kärsivät kosteudesta. Ajatushan tästä vahingosta lähti viime messuilla erään näytteilleasettajan lausahduksesta. Ja koska minussa on hiukkanen yllytyshullua (kaiken muun hulluuden joukossa ) niin täytyihän vahinko järjestää, olisihan Pilvilinnan asukkaiden elämä muuten aivan liian täydellistä.

Työrintamalla on suhteellisen hiljaista ja apean mielen valvottamana olenkin ahkeroinut tuon kellarikerroksen parissa joskus yötä myöden. Sen olen havainnut, että jos nyt rakentaisin uuden nukkekodin, olisin paljon fiksumpi. Tuon kerroksen seinämateriaalit, jalka- ja kattolistat olivat aivan unelmahelpot laittaa kun saattoi käännellä koko rakennelmaa mieleiseen asentoon, ja kattoon sai liimattua valaisimet kun se oli irti. Samoin valaisimien johdot sai suoraan takaseinän yläreunasta ulos pistorasiaan.

Alin kerros osoittautui laskemissa noin 20 senttiä syvemmäksi kuin aiemmat kerrokset. Luova hulluus esiin ja rakentelin 2x2 pätkistä ja paksusta laudan pätkästä - jotka olivat lojuneet pyörävarastomme lattialla ainakin 2,5 vuotta - tuen tason taakse. Ja tänään päätin nostaa talon ja lisätä tuon alimman kerroksen. No, tämmöinen ikuinen "minä itte" -ihminen ei tietenkään kutsu ketään kaveriaan kylään avuksi nostamaan, vaan ihan itte päätti nostaa ensin 3 ylintä kerrosta pois ja se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Mutta niin se vaan nousi. Vähän siinä hiki meinasi yllättää kun aloin kasata niitä takaisin, olihan se nyt nostettava ylin 3-kerroksinen osa lähes 30 senttiä korkeammalle. Ja tältä se nyt näyttää:

Tässä lähikuva lasimosaiikkilaatoista portaiden vierestä:

Tältä näyttää kodinhoitohuoneessa:

Siellä onkin silitystouhut menossa. Kerkkiksen tuoma ompelukonekin löysi paikkansa, sillä missäs muualla sille olisikaan eniten käyttöä kuin kodinhoitohuoneessa, paljon tilaa korjata ja jopa ommella uusia ompeluksia.

Pesutuvassa on pyykkinaruilla pyykkejä kuivaamassa. Huoltomies se arpoo mitähän työkaluja tarvitseekaan hommassaan. Voih, kun se putkimies jo kävi korjaamassa sen putken, eiköhän nyt tarvitsisi ne laatat muurata sinne seinälle? No, hänhän on ammattimies, kaipa se papukaijapihdeillä ja ruuvimeisselillä onnistuu